maanantai 30. syyskuuta 2013

Student life

Huh, kiirettä pitää. Mä olen valehtelematta kirjoittanut tätä postausta jo melkeinpä parin viikon ajan, mutta en vaan ole saanut valmiiksi. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole juuri nyt aikaa. Yritän silti
aina johonkin väliin raivata edes pienen hetken, jotta pääsen tänne höpöttelemään, sanotaan vaikka, että ihan terapeuttisessa mielessä. Blogin kirjoitus on ollut osa mun elämää jo pitkän aikaa (myös pitkään ennen tätä Humbug-blogia), enkä sitä haluakaan lopettaa, ainakaan vielä.
Nyt täytyy vaan keskittyä "tärkeämpiin" asioihin.

Vajaa kolme viikkoa sitten juhlittiin Tursajaisia, eli kaikkien tänä syksynä amk-opintonsa alottaneiden yhteisiä kekkereitä. Kaikkien piti muodostaa jonkinlaiset ryhmät, ja päätettiin sitten "mun ryhmäni" kanssa pukeutua sihteereiksi. Porukkaa oli aivan hullu määrä, ja kymmeniä erilaisia ryhmiä. Nähtiin miesballerinoja, kodittomia, smurffeja ja vaikka mitä muuta.
Lähtöpaikka oli meidän koululla, josta lähdettiin sitten kulkueena kävelemään keskustaa kohti. Olisi varmaan pitänyt valita joku vähän "helpompi" teema, ei ollut nimittäin se kaikista käytännöllisin valinta tuon päivän koitoksiin. Mutta ei se mitään, hyvältä näytettiin!


Ensimmäinen etappi oli Tampereen keskustorilla, josta jatkettiin kohti Rosendahlin rantaa. Mulla meinasi jo usko loppua elämään, kun alkoi vähän vettäkin sataa ja kauluspaita hiosti ja kengät alkoi hiertää. Homma kuitenkin helpottui kun päästiin vihdoin perille ja päästiin avaamaan janon sammuttajat.


Rosendahlissa kierrettiin ryhminä eri pisteillä tekemässä mitä ihmeellisimpiä tehtäviä.



 
Taisi juoma hyvin maistua, kun näyttää joka kuvassa olevan kätösissä :D

Tehtiin tehtäviä useampi tunti, mutta jätettiin leikki kuitenkin jossakin vaiheessa kesken, kun ei jaksettu enää. Päätettin lähteä jatkamaan iltaa mun ihanan autioon ja vielä silloin hyvin keskeneräiseen yksiöön, ja sieltä valuttiin vielä Tursajaisten jatkoille Tivoliin. Ja oli muuten ihan huikea ilta; tanssittiin itsemme hiestä märiksi ja jalatkin alkoi jo loppua kohden huutaa hoosiannaa. Pakko myös mainita, että mä join baarissa pelkkää vettä! Ihan vapaasta tahdosta, ja oli silti hauskaa. Hah. Pitäisi ehkä vähän useamminkin edetä tällä kaavalla, mutta kummasti se tuppaa aina unohtumaan, ja tulee sitten vaan tilailtua kalliita juomia, joita ei oikeasti välttämättä enää tarvitsisi.

 

On ollut ilo huomata, että international business ei välttämättä olekaan ihan väärä ala mulle. Oon saanut jostakin motivaation kaivettua, ja oon oikeasti päntännyt ja tehnyt "kotiläksyjä". En olisi vielä hetki sitten uskonut, että musta sellaisia piirteitä löytyisi. Nyt on intoa opiskella ja bailata kuin pahainen teini, ja kaikki on jotenkin ihanan vapauttavaa. Mistä sitä tietää, vaikka kuukauden päästä mä täällä julistaisin kuinka kaikki on ihan hirveää, mutta nyt tuntuu kivalta, ja sepä se on tärkeintä. 

Yritän palata tänne blogin puolelle taas pian, sillä kertaa ehkä joillain muilla kuin opiskelu-jutuilla. On ollut taas sen verran uuvuttava päivä, että aion viettää loppu illan pelkästään Netflixin parissa. (Oon koukuttunut niin kovaa Orange is the new Blackiin, Ally McBealiin ja Siltaan!!!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti