... and at once I knew I was not magnificent

Tänä aamuna söin vahingossa homeista leipää, ja edelleenkin se sattumus vääntää mun naaman lievään irvistykseen. Ehkä tiedätte sen fiiliksen, kun ajattelet, että olenko mä oikeasti näin pohjalla, kun jotain vähän surkuhupaisaa tapahtuu. Mä olen ollut äärimmäisen peeaa viime päivinä, joten mulla ei ole ollut oikein varaa ostaa ruokaa, ja tähän sitten päädyttiin. HAHAHAHA.
Kävin myös salilla ja sen jälkeen jumpassa (siihen on sentään jäsenyyden ansiosta varaa). Ja vaikka näytinkin tyhmältä huhkiessani täysin vääränlaisessa lankussa, oli silti ihan törkeästi energiaa. On ollut vähän kökköjä fiiliksiä ja kökköjä päiviä, niin teki kyllä hyvää päästä purkamaan niitä turhautumisia.

Mutta! Mulla on silti ihana fiilis tästä kesästä. Olen paatunut haaveilija, ja heittäydyn helposti levottomaksi, kun pitäisi olla paikoillaan ja tehdä normaaleja asioita. Mä haluaisin vaan koko ajan tehdä kaikkea uutta ja ihanaa.
Katse siintää jo juhannuksessa, Ruississa ja Berliinissä, jonne nyt kaiken mun "tänä kesänä en tee mitään reissuja"-selityksenkin jälkeen päätettiin, että lähdetään. Niin kuin sanoin, en malta olla menemättä ja näkemättä, varsinkaan nyt tässä tapauksessa, kun eräänä päivänä harrastin yhtä lempipuuhaani, eli lentojen hintojen selailua, ja tajusin, kuinka halvalla kyseiseen kohteeseen lentää. Sen lisäksi mä olen kuullut Berliinistä niin paljon hyvää niin monelta ihmiseltä, että sen on pakko olla munkin mielestä upea paikka.

Ei hätää, en aio keskittyä täysipäiväisesti luontokuvaamiseen, vaikka se siltä on ehkä viime aikoina vaikuttanutkin. Koitan tässä pian saada jonkun kuvaussession aikaiseksi, niin saadaan tänne vähän muunkinlaista sisältöä.