Kuulumisia kuvina

Puuroa, hunajaa ja omenaa. Mmm.

Oon alkanut kiinnittämään enemmän huomiota aamiaisiini, ja puuro on kyllä tällä hetkellä aika korkealla kärjessä. Siihen kun voi sekoittaa melkein mitä tahansa, ja kaikessa yksinkertaisuudessaankin se on mun mielestäni ihan hyvää.

Lauantaina mun päivä koostui lähinnä juhlinnoista. Ensin piipahdin Oma-kahvilalla, joka on tuttujeni uusi kahvila Tampereen ydinkeskustassa. Otettiin vähän skumppaa ja fiilisteltiin. Ennustan Oma-kahvilasta ensi kesän vakkari-mestaa, onhan siellä terassikin, eikä sijaintikaan voisi olla enää paljoa parempi!

Myöhemmin mä suuntasin työkaverini 26-vuotis syntymäpäiville, ja ahdoin mahani täyteen herkkuja, niin ettei mun enää tehnyt mieli alkoholia. Ihan hyvä asia siis, ja mentiinkin Mikon kanssa jo ajoissa kotiin katsomaan Viittä Legendaa.

Sunnuntaina mentiin porukalla Tammeriin brunssille.

Suolainen puoli ei kyllä täysin vakuuttanut mua tarjonnallaan, vaikka hyvää olikin. Käytiin nimittäin kerran Turun Blancossa niin huikealla brunssilla, ettei sille helpolla vedetäkään vertoja. Tampereen valikoima oli muutenkin jostain syystä vähän suppea. Mutta brunssi kuin brunssi, meikäläinen arvostaa!

Tammerin jälkkäriosasto sen sijaan oli hyvinkin mieleinen pannukakkuineen, tuulihattuineen, tuoreine ananaksineen ja juustokakkuineen.

Kun lähdettiin brunssin jälkeen käppäilemään takaisin kotiin, huomattiinkin, että Tampereelle oli tullut kesä. Ihan tuosta noin vaan.

Koskella oli aivan samperisti porukkaa, musiikit soi ja grilli savusi. Meille tuli niin hyvä fiilis!
Oltiin ajateltu mennä päikkäreille, mutta sinne jäi ne suunnitelmat, ja päätettiinkin mennä terassille paistattelemaan.

Tämän kevään ensimmäiset terassioluet, check! Creekin kirsikkaolut on niin hyvää.

Seitin ohuet päiväkännit ja sitten illaksi kiltisti kotiin. Muutaman käänteen jälkeen päädyttiin ajelemaan Mikon luo puoli viiden aikaan aamuyöstä, ja aika lähellä oli peura-kolarikin, ainakin meitä edellä ajaneella kuskilla.
Unet loppuun Mikon untuvapeitoissa, sitten bussilla takaisin Tampereelle. Hyvästelin tytöt (eli kaksi kämppistäni, jotka lähtevät kesäksi Skotlantiin) ja sitten eikun töihin. Oli vähän hektinen vuorokausi.

Hain postista H&M:n paketin, jonka sisältä paljastui ensi kesän lemppari-biksut ja paksupohjaiset valkoiset tennarit. Kengät olivat kuitenkin harmillisesti mulle aivan liian isot, joten eikun palautukseen. Bikinit sen sijaan olivat sitäkin paremmat, vaikka vähän vielä työnsarkaa onkin sen kesäkunnon suhteen. Mutta siltikin, voi kun pääsisi jo pian ottamaan aurinkoa!

 Tänään mulla oli International Business-pääsykokeet. Olin lukenut pääsykoe-materiaalin pari kertaa läpi viimeisen parin kuukauden aikana ja muistinpa tosiaan vasta eilen, ettei mulla ole kynääkään, joten pääsin Tiimari-reissulle vähän näin viime tippaan.
Aamuherätys oli yllättävän helppo, ja fiiliskin aika neutraali, koska mitään suuria odottamuksia mulla ei ollut. Hiukan jouduin etsimään Tampereen ammattikorkeakoulun rakennuksista sitä oikeaa rakennusta ja oikeaa sisäänkäyntiä, mutta selvisin kuin selvisinkin kokeeseen.
Kirjallinen osuus meni muuten keskiverto epävakaisesti, mutta kun päästiin matematiikka-osioon, niin meinasi kyllä järki lähteä. Enhän mä ollut sitten fiksuna tyttönä kertaillut ollenkaan mitään matikan juttuja, joten aika pitkälti lottoriviä sinne sitten heittelin. Onneksi vääristä vastauksista ei saa miinus pisteitä.
Kirjallisen osuuden jälkeen mulla oli jäätävän pitkä ja lamaannuttava tauko, jonka jälkeen oli vuorossa se ehkä jopa tärkeämpi osuus, eli ryhmäkeskustelu/haastattelu. Saatiin neljän hengen kesken aihe, josta meidän piti keskustella ja sen jälkeen meiltä kyseltiin kaikilta yksitellen jotain liibalaaba-kysymyksiä. Jostain syystä mua "hiillostettiin" eniten, mutta se voi olla kyllä hyväkin asia. Kokeen jälkeen mulla oli helpottunut, mutta vähän sekava fiilis. Nyt sitten vain odotellaan tuloksia, vaikka en mä vielä ihan täysin olekaan varma haluanko mä juuri tuolle alalle päästäkään. Mutta onneksi se ei ole tämän hetken murhe!

Tänään sain myös uuden kesäkämppiksen, nimittäin ystäväni Lauran. Siivoiltiin ja tehtiin kotitekoisia hampurilaisia. Voi sitä ähkyn määrää taas.
Ja pääsinpä myös itsekin eilen pieniin muuttohommiin, kun roudasin kamani meidän perimmäiseen makuuhuoneeseen. Aaaaah, oma huone neljäksi kuukaudeksi, voi tätä riemua! En muistanutkaan miten ihania asioita yksityisyys ja suljettava ovi voivatkaan olla :D