Nonni, nyt on salillakäynti taas aloitettu, ja fiilis on mitä mahtavin! Virtaa ja intoa löytyy, ja melkein tekisi mieli ravata jumpissa ja salilla liiankin usein, Fressi kun sijaitsee parin korttelin päässä mun kämpästäni. Torstaina menin ensimmäistä kertaa, tosiaan siis kahden kuukauden tauon jälkeen, ja kiertelin ensin vähän paikkoja. Sali on ihan superiso, enkä oikeasti keksi siitä mitään pahaa sanottavaa. Laitteita löytyy joka lähtöön, ja meininki on rento, vaikka miehet ja naiset pumppaileekin samoissa tiloissa.
Ainoa virhe minkä tein, oli se, että lähdin kiskomaan ehkä hitusen liian suurilla painoilla - tai siis niillä samoilla, millä mä olin kaksi kuukautta sittenkin tehnyt. Olisi varmaan kannattanut aloittaa rauhallisemmin, koska seuraavana päivänä mun jalat huusi venyttelyistä huolimatta hoosiannaa, eikä mun kävelystä meinannut tulla mitään.
Perjantaina mä kuitenkin päätin, etten anna maitohappojen pilata mun suunnitelmia, ja linkutin taas salille. Tällä kertaa keskityin vain käsilihaksiin, ja jätin jalat kokonaan rauhaan. Jostain syystä kaikilla muillakin samaan aikaan treenaavilla oli käsi-päivä menossa, joten vähän jouduin soveltamaan treeniäni, mutta pääasia, että mä sain tehtyä edes jotain. Oli melkoinen voittajafiilis, koska olin aivan varma, että mä repsahtaisin, ja jäisin kotiin valittamaan kipeytyneitä jalkojani, vaikka eivät ne mikään oikea syy ole jättää edes jonkinlaista treeniä tekemättä. Aina voi kuitenkin keskittyä niihin ei-kipeisiin-paikkoihin.
Huomasin myös, että Fressiltä löytyy solarium. Mä en ole koskaan käynyt kyseisessä kapistuksessa, ja vähän kyllä kartankin sitä näiden mun britti-geenieni takia. Mun ihoni on, kesiä lukuunottamatta, niin valkoinen kuin olla ja voi, ja mulla on myös pisamia, eli siis pahin mahdollinen combo kun solkkua miettii. Vähän aloin kuitenkin lauantaina mietiskellä jos uskaltaisin kokeilla edes kerran. Tuskin mä siihen ainakaan kuolisin.
Lauantaina Annin oli tarkoitus tulla mun luo kylään, mutta sitten sattuikin käymään niin huono tuuri, että oksennuspöpö otti neitokaisesta otteen, ja kyläily sai jäädä. Harmitti kyllä samperisti, koska oltiin suunniteltu jo kaikkea hauskaa kyseiselle päivälle ja illalle. Mutta, kesällä sitten paremmalla menestyksellä!
Pienen pohdinnan jälkeen päätin lähteä poikien kanssa viettämään iltaa. Mentiin ensin Oma-kahvilalle syömään, ja siitä elokuviin. Iron Man 3, selkeä miesten valinta. Enkä mä tosiaan ollut nähnyt aikaisempia osiakaan, mutta ei se juurikaan häirinnyt, ja itseasiassa ihan nautinkin pätkästä.
Elokuvan jälkeen mentiin Siperiaan, johonkin siipi-paikkaan. Pojat veti jättihamppareita ja juurikin niitä siipiä, mä tyydyin friteerattuihin kanoihin, ja söin kaikilta pojilta sellerit.
Ähkyisinä möyrittiin kaikki meille, ja avattiin meidän perhekossu. Ja valkkari. Kämppikseni Laura ja ihana uusi tuttavuus Mervi liittyivät myöhemmin seuraan, ja sen jälkeen, hauskojen, ja ei niin hauskojen vitsien jälkeen siirryttiin Rumaan jatkamaan iltaa. En tiedä miten on mahdollista, etten ollut koskaan aiemmin päätynyt kyseiseen juottolaan, mutta onneksi päädyttiin nyt, koska tykästyin kovasti! Vaikka vessan ovi ei ihan mennytkään lukkoon ja musiikki soi ihan liian kovalla, oli fiilis silti kaikinpuolin hyvä, ja porukka suhteellisen järkevän oloista.
Viihdyttiin vähän liiankin pitkään, ottaen huomioon, että mun täytyi tulla vielä töihin tänään, mutta hauskaa oli. Eikä mulla ollut itseasiassa aamulla ollenkaan huono olo, ja aurinkokin paistoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti