Pääsiäinen meni suhteellisen musiikki-painotteisissa tunnelmissa - no ja ihan vähän myös alkoholi- ja ruoka-painotteisissa tunnelmissa.
Ja nyt sitä sitten ollaankin kipeänä.. Jes. Onneksi mun "pääsiäis-vapaat" jatkuvat vielä tiistaihin, joten selviän hyvällä tuurilla ilman sairaslomaa. Tarkoitus oli kylläkin lukea kovasti pääsykokeisiin, mikä ei nyt sitten enää onnistukaan, kun ei tässä pysty mitään aivotoimintaa vaativaa tekemään. Eli siis hyvä syy katsoa non-stopilla hyvin vähän aivotoimintaa vaativia ohjelmia ja elokuvia koneelta.
Ostin torstaina uuden hamosen BikBokista. Tää oli taas niitä yksilöitä, jonka kohdalla en osannut päättää onko se aivan hirveä vai aivan järjettömän hieno, joten mun oli sitten pakko ostaa se.
Uutta hametta pääsinkin ulkoiluttamaan heti perjantaina, kun mentiin Dorikseen katsomaan Stockerseja ja Idiomaticia. Molemmat yhtyeet soittaa hyväntuulista indie pop/rockia, ja kokoonpanot koostuvat suloisista hipsteri-pojista.
Oli hauskaa päästä pitkästä aikaa kuuntelemaan uusia tuttavuuksia, varsinkin tässä tapauksessa, kun oikeasti tykästyin molempien bändien tuotantoon.
Lauantai-aamuna hyppäsin junaan ja suuntasin Helsinkiin.
Kävin moikkaamassa muutamaa vanhaa työkaveria sekä entistä kämppistäni, ja illalla suuntasin hyvän ystäväni Monan kanssa Tavastialle Hardcore Superstarin loppuunmyydylle keikalle. Kyseistä orkesteria ollaan oltu katsomassa jo kaksi huikeaa kertaa aiemminkin, eikä tämäkään keikka tuottanut pettymystä.
Keikan jälkeen siirryttiin jatkamaan hyvin alkanutta iltaa Bäkkärille, jossa olikin HCSS:n viralliset jatkot. Me ahdisteltiin kyseistä bändiä erittäin hurmaavasti jo viime vuonna Radio Rockin risteilyllä, kun asustelimme Hardcoren poikien vastapäisessä hytissä, joten emme enää tällä kertaa kokeneet tarvetta etsiä heitä käsiimme, vaan keskityimme siihen olennaisempaan. Ja ihan hyvä niin. Paitsi, että piti mun vähän sitä WC-pönttöä käydä taas halaamassa.
Sunnuntaina palasin takaisin Tampereelle potemaan krapulaa. Mentiin porukalla New Yorkiin syömään, ja syötiinkin taas ihan kuin ei oltaisi koskaan ennen ruokaa saatu. Ja sieltä mahaa pidellen taas kotiin ähkyilemään ja katsomaan krapula-päivälle soveliasta elokuvaa. Ihan perus sunnuntai siis.
Rakastuin New Yorkin hampurilaispihviin sekä nimikko-jäätelöön, joka sisälsi vaniljajäätelöä, banaania ja vaahtokarkkeja. Ehkä lajinsa parhaimmat koskaan.
Tänään me kokkailtiin sunnuntain hiilaripommeilulle vastapainoksi kanasalaattia, ja katsottiin Superbadia, joka on muuten ehkä elokuvahistorian coolein tuotos.
Nyt Roswellia ja kuumaa juomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti