Matkakuumetta

 Mulle on iskenyt ihan hirveä matkakuume! Oikeastaan se on vaivannut mua jo viime elokuusta lähtien, kun palattiin takaisin Yhdysvalloista. Jotenkin tuntui, ettei saanut reissailusta tarpeekseen.

Siispä ajattelin tehdä pienimuotoisen "trip down memory lane":n ja kertailla viime vuosien reissuja, jotta mun matkakuume ei ainakaan pääsisi yhtään hellittämään. Ei se tosin pääse hellittämään muutenkaan, kun iso kasa läheisiä ja tuttavia on tälläkin hetkellä ripoteltuina ympäri maailmaa ja sitten niitä ihania kuvia ja blogipostauksia vain satelee, ja minähän tottakai koluan ne kaikki läpi.

Ei tähän kai auta muu, kuin ottaa ja lähteä!

Ennen sitä palataan kuitenkin vuoteen 2011 ja edetään siitä sitten kohti seuraavia haaveita;

2011 kesällä lähdettiin kahden kaverini kanssa kahden viikon reilille Italiaan. Kierrettiin läpi Milano, Firenze, Rimini sekä Rooma. Oli hiostava, mutta aivan ihana reissu. Nähtiin about kaikki mahdolliset nähtävyydet, syötiin aivan liikaa gelatoa, päästiin tsekkaamaan Riminin paikallisten erittäin hämärät trance-bileet hulppeine allas-baareineen, mä ostin itselleni Louis Vuittonin ja näin tuhlasin myös seuraavan lukuvuoden opintolainat, tutustuttiin hauskoihin tyyppeihin ja majoitettiin toinen toistaan mielenkiintoisempia hostelleja. Oli niin hauskaa.

 

Jossain päin Roomaa lounastamassa. Muistan, että viereiseen pöytään istahti eräs Teho-osaston näyttelijöistä, ja se oli siinä tilanteessa niin siistiä.

 

Mmmm. Miten ne onnistuukaan tekemään noista jätskeistä niin taivaallisia, oli maku mikä tahansa?! Tosin kävi mulle vähän hassustikin yksien gelato-mättöjen jälkeen, kun mun maha-parkani ei ihan sulattanut sitä italian maitoa (tai sitten siinä tavarassa oli vaan jotain häikkää), ja sittenpä kipitettiinkin hyvin äkkiä wc-tiloihin, jossa mua vastassa oli pelkkä reikä lattiassa. Onneksi mulla on taito nauraa näille tilanteille ja varsinkin itselleni. Eikä kyllä jäänyt viimeiseksi gelato-ateriaksi, tosin sen jälkeen mun vatsanikin teki jo yhteistyötä.

 Firenzen ihanat pikkukadut.

 Pusuja Milanolle.

2012 vuoden kesällä otettiin kolmen kaverini kanssa suunnaksi Belgia, ja Tomorrowland-festarit. Belgiaa ei niinkään nähty, mutta Tomorrowlandissa keikuttiin kolme päivää aamusta iltaan. Oli aika hurja fiilis riehua vajaan kahden sadan tuhannen muun ihmisen kanssa - sellaista ei suomi-tytöt ihan joka päivä pääse kokemaan. Hemmetin hyvin järjestetyt kekkerit, joihin lähden kyllä ehdottomasti uudestaankin, jos vaan aika ja kukkaro antaa periksi. Niin, ja jos kuvittelisin, että saisin jostakin liput käsiini. 2012 kyseiset kemut ei ollet Suomessa vielä niin suuressa tietoisuudessa, enkä tiedä oliko muuallakaan maailmassa, joten me saatiin suhteellisen helposti pilettimme. Nyt voi olla vähän eri meininki, mutta katsotaan! Ehkä mä vielä joku kesä kirmailen tuolla mutamäessä taas.

 Oltiin kaikkien kavereita.

 

Meininki erittäin jees.

Vuonna 2012 tuli tehtyä toinenkin reissu, lokakuussa lähdettiin nimittäin Mikon ja mun isosiskoni kanssa käymään Skotlannissa. Majailtiin Mikon ihanien isovanhempien luona, ja näin säästettiin pitkä penni. Varsinkin kun vielä tässä vaiheessa halppis Ryan Air lensi suoraan Tampereelta Edinburghiin, mitä se ei valitettavasti enää tee.

Oltiin vain muutaman päivän reissulla, joten pitäydyttiin vain Edinburghin maaperällä. Ensi kerralla mä haluaisin käydä vähän jossain muuallakin, nähdä lisää niitä ihania maisemia, mitä Edinburghkin tarjosi. Jotain taianomaista tuossa maassa on, vaikka se vähän vajaalta kuulostaakin, kun sen näin sanoo.

 

 Sympaattisia pikkupubeja ja kapeita katuja.

 Edinburghin sateessa ja tuulessa ryvettyneet turistit nauttimassa livemusiikista.

Viime elokuussa lähdettiin matkalle, josta oltiin Mikon kanssa molemmat haaveiltu jo pitkään. Päätettiin tehdä pieni Yhdysvaltojen katsaus, johon otettiin näin ensikertalaisina mukaan New York, Los Angeles, San Francisco ja Las Vegas. Varmaan sanomattakin selvää, että reissu oli mitä mahtavin, ja uudestaan on päästävä. Mahtavuuden lisäksi reissu oli kyllä myös raskas, koska aikaa oli erittäin rajallisesti ja chillailuun ei ollut liiemmin varaa, kun haluttiin nähdä mahdollisimman paljon. Jenkeissä oli erilaista, paikoitellen jopa aika outoa, mutta kuitenkin ihanaa, vaikka mulla on edelleenkin vähän epätodellinen olo koko matkasta. Ihan kuin ei oltaisi sitä koskaan tehtykään. Hahahh.

 

 Las Vegasin altaat ja käsittämätön kuumuus.

 Ihana New York ja Central Park. Tuonne mä palaan vielä.

Mä olen tässä jo vähän aikaa pohdiskellut seuraavaa matkakohdetta, ja päätynyt mitä todennäköisimmin tähän;

Eli tattadaaaaaaa, Thaimaaseen! Ajankohdaksi ajattelin helmikuuta, kun pahin turistirysäys on (ehkä) ohi ja sadekausi ei ole vielä ehtinyt alkaa. Mielessä olisi parin viikon rentoilu, lämmössä löhöily ja maisemien ihastelu. Ja tottakai se ruoka. Ja Bangkokissa shoppailu. Aasia on mulle ihan valloittamatonta maaperää, joten mitään en taaskaan (niinkuin USA:nkin kohdalla) osaa oikein odottaa, vaikka olenkin maasta kuullut monet monituiset kertomukset. Katsotaan mitä käy; vielä on muutama juttu selvittämättä, mutta toivotaan, että päästään matkaan!