Eräänä päivänä

 Voi kun saisi joka aamu nukkua niin pitkään, että herää ilman sitä hiton herätyskelloa, sen jälkeen ehtii syödä hyvin ja pitkään aamiaista, ja saa vielä paljon asioitakin aikiseksi ennen töihin menoa. Toisaalta pelkkien iltavuorojen tekeminen käy hyvin pian raskaaksi, joten pari raastavaa aamuherätystä tekee ihan hyvääkin, näin kun hyvin levänneenä asiaa miettii.

Mutta sittenpä kuvasaldoa maanantailta kehiin;

Kukkia!!! Olis aivan ihanaa, jos niitä osaisi/jaksaisi aina ostaa ja pitää niistä sitten huoltakin, mutta eipä ole musta kyllä viherpeukaloa luotu. Kivaa kuitenkin, että niitä ilmestyy edes silloin tällöin!

Tällä hetkellä tarjotin näyttää jo aika paljon tyhjemmältä, eli ollan siis ahkerasti vdetty noita napaamme. Oikeasti aika tehokasta, että ne on koko ajan esillä, niin niitä ei voi ainakaan "unohtaa". Tämänkin aamun smoothie syntyi varsin erikoisista aineksista, kun heittelin sinne vaan mitä sattuu, mutta ai että tuli silti niin hyvää!!

Okei, se niistä terveellisistä hedelmistä sitten....

Ette voi nimittäin kuvitellakaan mitä riemua me kohdattiin, kun löydettiin tollainen ylläri jääkaapista. Onneksi mä en tiedä mistä se oli ostettu, enkä kyllä haluakaan tietää... muuten alkaisi ilmestymään kakkuja meidän jääkaappiin useamminkin.

Mä nimittäin vakaasti luulin, ettei valmiskakut voisi oikeasti olla hyviä, mutta niin mun luulot taas todistettiin vääriksi.

  Maanantaina äipän vielä ollessa täällä, aloitettiin Marian yo-mekko projekti. Mä olen aivan käsi kaavoissa, joten äiti pääsi tekemään sitä hommaa, ja mä kuuntelin ohjeita, miten päin kaava tulee sitten laittaa kankaalle, ja miten paljon meidän täytyy sitä kangasta ylipäänsä hankkia.

Kirpparivillis on ihan huippu, vaikka oikeasti mä en enää malttaisi käyttää yhtäkään neuletta, kun kaipaan niin kovasti kesää. Vaikka mä en tänäkään vuonna kyllä päässyt siihen kesäkunto-tavoitteeseeni, eli ihan ei mun motivaatio-shortsit pääse vielä käyttöön, mutta pian mä palaan taas salille, ja teen voitavani. Hahah, olenpas mä nyt kovin angstinen.