Kotikolonen

Noniin, nyt on saatu koti siihen kuosiin, että sitä viitsii vähän esitelläkin. Muutin siis elokuun lopussa tähän uuteen asuntoon, joka vaikutti alkuun vähän epäilyttävältä vanhoine tapetteineen, mutta kun ne saatiin vaihdettua, oli mulla varsin hyvä kämppä hallussa.

Olin haaveillut sellaisesta asunnosta, jossa viihtyisi mahdollisesti vähän pidemmänkin aikaa, ja jota pääsisi sisustamaan juuri omanlaiseksi. Nyt, kun mulla alkaa olemaan muutamaa pikkujuttua vaille kaikki kasassa, tuntuu todellakin siltä, että nyt tärppäsi. Toki tämä on vain pieni yksiö keittiökomerolla ja pienellä vessalla, ilman pesukoneita, mutta näin opiskelijalle tämä on ollut melkoinen lottovoitto.

Nunnat röökillä.

Rakastan mun patteria, vaikka se ei juuri toimikaan, mutta jokin noissa vanhoissa pattereissa viehättää. Vielä kun olisi vähän leveämpi ikkunalauta ja korkeammat ikkunat, niin olisin tyytyväinen. Tosin oon mä nytkin aika tyytyväinen.

 

 Maailman pehmein lammas lattialla. Ikeasta tietenkin.

 Lempparipaikka uudella peitolla, jonka mun ihanat ystävät osti mulle tuparilahjaksi.

 Jotenkin mä aika paljon fiilistelen myös tuota ovea mun "olohuoneen" ja keittiön välissä, vaikka se onkin ihan turha ja vie lähinnä vaan tilaa. Silti mä en sitä koskaan tuosta poistaisi, koska se on jollain tapaa aika ihana.

 Pikku telkkari ja sille sopiva pikkuinen tv-taso. 

Seinätarran vierestä löytyy wc, jota en kokenut tarpeelliseksi kuvata, ja sitten taas wc:n edestä lähtee pieni käytävä, josta löytyy vaate/säilytyskaapit, naulakko, kenkähyllyt ja tietenkin loppujen lopuksi ulko-ovi. Käytävä on vielä vähän keskeneräinen, mutta sain mä sinne jo yhden ihanan maton, jonka mun mummoni mulle teki.

Säilytystilaa mulla on ihan naurettavan vähän, joten olen joutunut vähän soveltamaan tavaroideni kanssa. Toisaalta se on ollut myös hyvä asia, kun on joutunut väkisinkin miettimään mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ei.

Siinäpä se! Oon nyt niin hurahtanut tähän sisustukseen, että varmasti kämpästä kuullaan ja nähdään vielä monen monta kertaa!